Nyt se on sitten edessä, kuiva viikonloppu. Hermostuttaa vähän jo valmiiksi, en ihan muista miten tällaisissa tilanteissa toimitaan. Olen koko päivän istunut hermostuneena ja kengät märkinä (kaatosade ja bussit postitalon kulmalla, kiitos teille) toimistolla tietämättä mitä ajatella. Olen jo viikkoja haaveillut kahden päivän tyhjyydestä ja tekemättömyydestä mutta nyt se tuntuukin huonolta idealta. Tekisi niin kovasti mieli käväistä alkon kautta ja jatkaa siitä ky-klubille pistämään kannat kohti kattoa. Broidi jätti kuitenkin iltamenonsa väliin leffaehdotukseni takia joten illalla kämppäni sohvalla tulee istumaan kaksi sisarusta, jotka molemmat tahtoisivat olla baanalla mutta ovat olosuhteiden pakosta joutuneet katsomaan huonoa leffaa sipsien ja limsan ääreen. Tulee mieleen lapsuus.

Epäilen erittäin vahvasti että eksällä on jotakin säätöä yhden ystävänsä kanssa. Jos minulla on jonkinmoinen orastava alkoholiongelma, eksällä se on jo aikoja sitten puhjennut kauniiseen kukkaansa, eikä hän koskaan tapaa kavereitaan selvänä. Viikot hän nököttää kotona ja töissä, ja viikonloppuna vetäisee kunnon jurrit kavereidensa kanssa, mikä on mielestäni varsin mielenkiintoinen läpileikkaus suomalaismiehen elämästä. Eilen sitten tiedustelin viikonloppusuunnitelmia varsin viattomasti (taustalla oli kyllä pieni toivo siitä, josko pitkästä aikaa näkisimme ja samalla pääsisin jopa juopottelemaan) johon herra varsin tylysti ilmoitti että aikoo olla kuivalla linjalla ja näkevänsä erään naispuolisen ystävänsä, mainitsipa jopa nimen. Tämä siis viittaa vahvasti siihen, että eksä on kiinnostunut. On melko masentavaa tuntea joku ihminen ja hänen käytösmallinsa näin hyvin. Tämä nykyinen epäilty on jopa hiukan samantyylinen kuin minä, joskin muutaman asteen feikkilaukumpi ja huomattavan monta astetta vähemmän koulutettu. Ehkäpä kansanomaisen miehen onkin parempi tyytyä kansanomaiseen ratkaisuun.

Säästökuurini on joutunut ensimmäisen kovan luokan ongelman eteen. Olen jo pitkään käyttänyt kolmea hajuvettä samanaikaisesti, Burberryn Britiä, Lanvinin Eclat d'Arpegea sekä Versacen Bright Crystalia. Lanvin kuitenkin on vedellyt jo pitkään viimeisiään ja tänä aamuna taisi koittaa tuomiopäivä. Periaatteessa hajuvedet ovat mielestäni samanlainen tarveostos kuin vessapaperi, mutta koska minulla periaatteessa on vielä kaksi vakkariani jäljellä, omatuntoni vähän vinkuu. Löysin Lanvinin viime kesänä juuri ennen opiskelujen alkua ja aina kun haistan sen, mieleeni tulee se ihana huolettomuus vieraassa kaupungissa uusien ihanien ihmisten kanssa, ensimmäinen oma kämppä ja itsenäisyys sekä se kutkuttava olo kun on juuri rakastunut johonkuhun. Burberryn sain äidiltä Dublinista, ja olen käyttänyt sitä jo kauemmin, kolme- neljä vuotta. Siitä minulle tulee turvallinen ja varma olo, melkein kuin sulhasen kanssa josta äitikin tykkää. Versacen sain eksältä jouluna mutta siitä ei ole tullut vielä suurta rakkautta, sillä tuoksu on hyvä, mutta hiukan vaisu, ja olen aina käyttänyt sitä tavallaan mikserinä, sitomaan muita hajuvesiä toisiinsa. Usein käytän myös kosteusvoiteita tähän tarkoitukseen. Varsinkin Burberryn, Victoria´s Secretin, Stella McCartneyn sekä Moschinon kevyet body lotionit ovat olleet kovassa käytössä. Joskus olen yrittänyt Body Shopin vartalovoilla sekä voiteilla mutta haju on jotenkin kulunut liian imeläksi päivän myötä ja lisäksi niiden maailma on ihan erilainen kuin hajuvesillä ja sekoituksesta tulee mieleen varhaisteini-iän villit hetket ruotsinlaivan kosmetiikkaosastolla.