Kävin eilen rännittämässä vähän. Vähän liikaa, joku voisi todeta.
Oli siis ensimmäinen kerta kun tapasin kunnolla poikaystäväni kaverit, tai luojan kiitos vain yhden kaveripiirin. Kulta varoitteli minua etukäteen että pippaloissa joihin olimme menossa, ei välttämättä käytetä alkoholia kovin runsaasti joten voisi olla noloa jos vetäisisimme hirveät seipäät. Närkästyneenä hänen epäuskostaan tilannetajuani kohtaan päätin juoda vähän mutta tehokkaasti, eli puhdasta viinaa. Suunnitelman tarkoitus oli luonnollisesti vähentää mahdollisia tiheitä vessakäyntejä jotta pystyisin keskittymään muiden kanssa seurusteluun ja täydellisen tyttöystävän roolin läpivetämiseen täydellä kapasiteetilla.

Jokin kuitenkin yllättäen meni vikaan. Jo menomatkalla maailma huojui ja oloni oli kovin hilpeä. Kävin kusella lähes keskellä katua ja huutelin kovaan ääneen ohikulkijoilleni olevani Espoossa vasten tahtoani. Päästyämme bilepaikalle kaikki alkoi ihan hyvin. Tulin toimeen ihmisten kanssa, istuin poikaystäväni sylissä, pussailimme ja kävin muutaman kivantuntuisen tyypin kanssa jatkuvasti röökillä. Ilmeisesti kittasin nestettä jatkuvalla syötöllä ja hyvin nopeasti olinkin jo siinä kunnossa että lääpin juhlien emännän eksää, sammuin poikaystäväni viereen sängylle, oksensin lattialle ja parvekkeelle ja minua kehoitettiin poistumaan paikalta pikaisesti. Ennenkuin tajusinkaan, minut oli puettu ulkovaatteisiin ja seisoin pöllämystyneen näkösen poikakaverini kanssa porraskäytävässä. Hänen kunniakseen on laskettava ettei hän reagoinut käytökseeni kovinkaan tuomitsevasti, vaan luonnehti sitä pikemminkin tragikoomiseksi.

Paluumatkalla sain uuden pahoinvoinnin aallon bussissa ja jäin sattumanvaraisella pysäkillä pois. Kaaduin suoraan bussipysäkin viereen, oksensin maahan ja jäin makaamaan tuotokseni päälle. Poikaystäväni soitti parhaan kaverinsa paikalle ja he raahasivat minut yhdessä tämän kaveriraukan yksiöön. Poikaystäväni oksentaessa vessassa virittelin henkevää keskustelua tämän bestiksen kanssa, joka tosin tuntui suhtautuvan sielunelämääni jokseenkin penseästi. Mielestäni hänen kämpässään haisi runkkaus mutten muistanut ottaa asiaa puheeksi, ja näin jälkikäteen ajateltuna taisin toimia viisaasti.

Loppujen lopuksi pääsimme mäkin kautta Kallioon ja sammuimme sänkyyn samantien. Tämä päivä on mennyt järkyttävässä darrassa ja kun kävimme iltakuuden maissa äänestämässä, olin niin pahoinvoiva etten muista äänestämäni henkilön nimeä.